Kyläilyä

Noomi oli meillä mummini kanssa yötä viime viikolla, jotta mun ei tarvitsisi olla yksin. Sohvi kävi meillä leikkimässä, mutta siitä ei meinannut tulla mitään, kun Noomi oli paikalla. Noomi oli kiinnostunut Sohvista, mutta murisi heiluttaessaan häntäänsä. Sohvi pelkäsi vähän Noomia, eikä uskaltautunut leikkimään. 

Noomi nautti, kun sai olla vapaana pihalla. 

Noomi ja Wendy leikkivät keskenään ja nukkuivat vierekkäin. Molemmilla taisi olla mukavaa. Wendykin oppi rauhoittumaan Noomin seurassa.

Wendy ja Wendyn lempilelu, Ankka, jonka ostin kirpparilta. 

Dana

Torstaina lähdin Wendyn kanssa kaverilleni A:lle junalla. Jännitin koirien tapaamista etukäteen koirien kokoeron takia. Juna-matka meni hyvin. Wendy nukkui tyytyväisenä kopassaan, kuten yleensäkin. Koirien kohtaaminenkin meni odotettua paremmin. Dana ja Lennu olivat ehkä turhan innokkaita ja niiden pitänisessä oli aikuisella miehelläkin vaikeuksia. Wendy säikähti koirien intoilua ja oli torstai-illan varuillaan.  Tutustutettiin koiria kävelemällä pihassa ympyrää ja annettiin välillä koirien haistella toisiaan. Kumpikaan kaverini koirista ei onneksi näyttänyt mitään hermostumisen merkkejä, vaan innostuivat leikkimään Wendyn kanssa. Wendy ei aluksi ymmärtänyt, että ne ovat aivan kilttejä koosta huolimatta.

Perjantai aamuna koirat olivat kuin vanhoja kavereita. Molemmat osapuolet olisivat halunneet leikkiä, mutta koirat eivät löytäneet yhteistä kieltä siihen. Wendy hyppi Danaa ja Lennua kasvoille ja Dana lääppi Wendyä tassulla kasvoille ja selkään. Jahtausleikkejä leikittiin ulkona ja sisällä yritettiin pitää koiria erillään, jotta ne eivät alkaisi riehumaan. 

"Hei, mä annan sulle vielä yhen pusun!"

Dana ja Lennu
Molemmat ovat Leonbergejä. Dana on 4-vuotias ja Lennu 9,5-vuotias.

 Launantai-aamuna lähdettiin A:n ja Wendyn kanssa Heinolaan. Kierreltiin paikkoja ja käytiin kahvilassa. Päivä oli tosi kuuma ja Wendy olisi halunnut jäädä joka varjoon lepäämään. Tähän mennessä Wendy on näyttänyt hyvin, miten hyvä reissukoira se on. Wendy on helppo ottaa mukaan paikkaan kuin paikkaan. Se osaa rauhoittua vilkkaassakin paikassa. Se käyttäätyi A:nkin kotona kuin kotonaan.

Kahvilassa...

Untenmailla...

Sunnuntaina lähdettiin junalla Kajaaniin. Viikonlopusta jäi hyvä mieli. Koirista tuli ystäviä ja sunnuntaina ne uskalsi jättää keskenäänkin. Ehkä mä otan Wendyn toistekin mukaan, jos A ja hänen perheensä vain jaksaa tuo riiviötä ;) Junassa oli hirmu kuuma. Mittari näytti 36 astetta ja ilma oli tunkkanen. Ilmastointi-ilma tuli ulkoota ja ulkonahan oli myös kuuma. Kastelin Wendylle viilennyspyyhkeen kopan pohjalle ja juotin sitä vähän väliä. Alkumatkan Wendy läähätti, mutta ilman ulkona viiletessä myös sisällä viileni. Iltaan mennessä ilma oli viilentynyt 28 asteeseen. Tällä hetkellä  istun pöydän ääressä ja edessäni avautuu järvimaisema. Wendy on nauttinut mökkielämästä. Kirjoittelen tästä viikosta lisää seuraavassa postauksesta.